*

PerusSuomi

Talous ja valtion velka kasvavat

Talous ja valtion velka kasvavat

Muutamia vuosia EU:n teollisuusmaiden jälkeen Suomikin pääsi viimein talouden kasvu-uralle. Sitä on ennustettu jo toista vuotta, mutta lukuja on jouduttu korjailemaan tuontuostakin ylös päin. Viimeisin ennuste on 3,6 %. Miten elämme laskusuhdanteessa omillamme, jos nousukausikin eletään velaksi?

Kaksituhattaluvun alkuvuosien kalliit palkkaratkaisut aiheuttivat kilpailukyvyn menetystä ja taantuman. Pitkän ja voimakkaaksi paisuneen taloustaantuman jälkeenkään syksyn palkkaneuvottelut eivät sujuneet vaikeuksitta ilman lakkoja tai niiden uhkia. Se kuvannee jonkinasteista työmo-raalin katoa ja piittaamattomuutta ammattiliittoihin kuulumattomia työtä tekeviä kohtaan.

Luotettavana lainaajana olemme kuitenkin voineet kattaa sosiaalisen turvaverkon rahoitusvajeen ja säilyttää sen avulla korkean elintason yli laman. Näin olemme saaneet elää ansiotasoa korkeampaa elintasoa ilman suhdannevaihtelujen aiheuttamia sudenkuoppia. - Emme voi kuitenkaan jatkaa elämää yli varojemme kasaten velkaa lastemme maksettavaksi.

Valtiolla on ollut toistaiseksi ”hyvinä” aikoina kerättyä omaisuutta, jota myyden poliitikot ovat kyenneet peittelemään talouspolitiikassa tekemiään virheitä. Pääministeri Sipilä, suur- ja suhdetoimintaliikemies, vaati pääomat töihin. Niin tekivät edeltäjänsäkin peitellen virheitä ja myyden pilahintaan valtion omaisuutta. Heidi Hautala (vihr.) oli onnistua myymään Finnairinkin silloin, kun sen osake oli halvimmillaan. Tänä vuonna sen osakeen tuotto on ollut jo 180 %.

Presidentiksi pyrkivä Pekka Haavisto (vihr.) onnistui myymään monopoliasemassa olevan sähkön siirtoverkon ulkomaalaisille. Toivottavasti se tie on kuljettu nyt loppuun. Valtion tilintarkastajatkin ottivat kantaa siihen, kuinka kalliiksi tulevat EU-direktiivinvastaisesti toteutettu Natura 2000-suojeluohjelma, yms. suojelukohteet. Nyt ollaan tekemässä Rahjan ja Himangan saaristoon kansallispuistoa rajoittamaan ihmisten elämää. Tämän takana lienee taas Hiekkäsärkät.

Uusiutuvan energian tuotannossa on tehty suuria virheitä. Tuulivoima antaa tuottajalle valtavat voitot, joista pääosa menee kuitenkin verottamatta ulkomaalaisten omistamille yrityksille.

Eikö olisi viisaampaa ottaa mallia vaikkapa Ikeasta ja lisätä kansan vaurautta? Jalostaen puuta kustannustehokkaasti pidemmälle kuin muut ja satsaten omiin geopoliitisiin mahdollisuuksiin.

Pannaan pääomat töihin ja laitetaan kalavedet kuntoon. Työllistetään kalastuksen, kalan jalostuksen ja kalastusmatkailun avulla 25 - 35 000 ihmistä. Nämä investoinnit eivät karkaisi Kiinaan, vaan toisivat asiakkaita sieltä. Satsauksilla korvattaisiin esim. Norjasta tuodun kalan arvo: n. 500 milj. euroa. Kunnossa olevat vesistöt tuottavat arvokalaa vuodessa 25-35 kiloa hehtaarilta. Sisävesistömme pinta-ala on 3,4 milj. hehtaaria. Miksi emme käytä näitä mahdollisuuksia? Kalaa menisi lähes kaikkiin EU-maihin - samoin mutkan kautta Venäjälle ja Kiinaan.

Alpo Ylitalo Kokkola 2017-11-24

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset